lauantai 1. heinäkuuta 2017

Reissussa reissussa: Trip up North


Toinen irtiotto Kumasista suuntautui kohti pohjoista. Tälle matkalle saatiin matkakumppaneiksi yliopiston lopulta nimettömäksi jäänyt kuski ja yliopiston työntekijä Fidelis. Matka alkoi aamuneljältä ja oli alusta loppuun varsin möykkyinen, sillä tiet pohjoisessa olivat todella huonokuntoisia ja niissä kohdissa, missä tie oli edes kohtalaista, oli tie sulutettu todella jyrkillä hidastetöyssyillä, sillä muuten kaikki ajaisi varmaan koko ajan sataakahtasataa. Meidän kuski ajoi suunnilleen niin kovaa töyssyistä huolimatta. Selkä oli kovilla.

Ensimmäisen päivän erikoiskoe.

Ensimmäisen päivän ensimmäinen stoppi oli Boabengin apinapyhätössä, joka oli Cape Coastin vastaavaa mukavampi. Apinat olivat metsässä vapaalla jalalla ja sopivan tuttavallisia. Eivät siis ruoaksi tarjottuja pähkinöitä ja banaaneja lukuun ottamatta koittaneet pölliä mitään ja temppuilivat riittävästi ansaitakseen näitä nameja. Olkapäällä istunut apina oli yksi tämän reissun kohokohtia.

Tähän hauska kumpi on kumpi -vitsi.

Ensimmäisen päivän toinen rallipätkä suuntautui Molen kansallispuistoon. Tämä oli kanssa ihan ykköskohde, safarilla nähtiin Avara Luonto -hetkiä ihan koko vajaan 50 cedin edestä mitä se kustansi. Norsut, antiloopit ja Pumbat ehdittiin parin tunnin kiertoajelun aikana bongata. Majapaikka oli myös 80 cedin hintansa väärti sekä ravintolan ruoka ja etenkin näköalat olivat huippuluokkaa (paikallisella tasolla).

Aazivengaa.

Toinen päivä alkoi aamuviideltä, eli aamupalaa ei hotellin ravintolasta ehditty saamaan. Ruokailemaan pysähdyttiin Tamalessa Oasis-ravintolassa, jonka omistaja tuli avaamaan paikan etuajassa meitä varten. Parasta Ghanassa saatua asiakaspalvelua tähän mennessä ja aamupalakin oli suunmyötäinen. Käymisen arvoinen ruokapaikka, jos tännepäin eksyy.

EK 2.

Toisen päivän pääkohde oli Pagan rajakaupunki ja sen krokodillet. En ole vielä päättänyt, oliko näiden näkeminen 200 kilometrin edestakaisen höykkyytyksen arvoista, mutta sain ainakin edelliseen kertaan verrattuna vähän enemmän itsevarmuutta hehkuvan krokotiilinrapsutuskuvan. 

Huomaa oikeaoppinen low bar squat -tekniikka.

Käytiin myös Burkina Fason rajalla, mutta ei siellä mitään nähtävää ollut. Pohjoisen Ghanan savimajakylät muuten vastaavat etelää enemmän stereotypistä mielikuvaa Afrikan infrastruktuurista.

Majoja.

Pagasta palattiin iltapäivän aikana Tamaleen syömään ja nukkumaan, ja seuraavan päivän moottorimarssi Kumasiin aloitettiin totutusti klo 05:00 +Ghanalisä. Paluumatka oli lähinnä kirjaimellisesti kovaa ajoa kotiin asti muutaman pysähdyksen taktiikalla, joka sisälsi myös yhden sillanrakennusprojektin valmistumisen. Spotify ja offlineen ladatut albumit on muuten ystävä näillä siirtymillä (ei-maksettu mainos).

Summa summarum koko Ghanan matkan kohokohta, pohjoisessa ja etenkin Molen kansallispuistossa ja apinametsässä kannattaa ehdottomasti käydä, jos tänne asti joskus pääsee/joutuu.